We celebrated our son at the weekend.
Faces dear to us kept showing up at the door,
filling these rooms
with chatter, light and love,
while the heavens opened outside.
The afterglow still lingers.
On Monday things quietened down,
as both children returned to school,
allowing me to properly
concentrate on work things again
after all these weeks of boho living.
Familiar patterns,
yet new beginnings.
I fancied poking my head here as well
and break the silence.
I still have some posts from France in mind,
but figured why not save some
for those drizzly & blustery days
later on in the autumn.
✶
Viikonloppuna juhlittiin poikaa.
Ovi kävi tiuhaan,
kun ukkospäivän keskellä
meille rakkaat ihmiset
täyttivät huoneet täyteen
puheensorinaa, valoa ja lämpöä.
Maanantaina hiljeni,
molemmat palasivat kouluun,
minä boheemin elon jälkeen
keskittyneempään työn touhuun
hiljaisessa kodissa.
Tuttuja juttuja,
silti uusia alkuja.
Teki mieli tunkea nokka taas tännekin
hiljaisuuden jälkeen.
Ranskaakin vielä jäljellä,
mutta ajattelinkin,
että niihin mielenmaisemiin
onkin houkuttelevaa palata
syksymmälläkin,
kun sade vihmoo ja tuuli tuivertaa.
Rebecca what a nice Post ..... Love your Blog so <3 <3 <3
Have nice Day
Monika
Thank you dear Monika
- warms my heart so
on this rainy day!
Hugs, R x
Always beauty here that inspires
Xx
Dore
Post a Comment